Tämä lakihan siis velvoittaa kaikkia chatti-ominaisuuden sisältäviä sovelluksia vaatimaan, että käyttäjä hyväksyy lähetettyjen kuvien, videoiden ja linkkien tarkastuksen. Jos käyttäjä ei suostu siihen, niin hän voi lähettää ainoastaan tekstiviestejä. Viesti voidaan lähettää päästä-päähän salattuna, mutta kuvat, ym. tarkastetaan erikseen. Tuota tarkastusta tuskin tehdään laitteessa, vaan kyseinen sisältö lähetetään sovelluksen kehittäjän palvelimelle, jossa jonkinlainen tekoälyvirveli tarkastaa sen. Ja, jos hälytyskellot alkaa soimaan, niin kuva ja sen lähettäjä käsitellään kehittäjän omien käytäntöjen mukaisesti. Kehittäjän resursseista ym. riippuen merkityt kuvat mahdollisesti tarkistaa joku ihminen, mikä esimerkiksi avaa erilaisia mahdollisuuksia kuvien väärinkäytöksille. Ja palvelinten ja muiden tietojärjestelmien mahdolliset tietoturvapuutteet lisää omat mausteet soppaan.
Aiheeseen melkein liittyvä tarina, muistaakseni Cory Doctorowin The Internet Con -kirjasta. Tarinan päähenkilö huomasi lapsensa sukuelimessä, tai sen välittömässä läheisyydessä, jonkinlaisen ihomuutoksen, ihottuma, tmv. Hän soitti asiasta lääkärille, joka ohjeisti ottamaan ihomuutoksesta kuvan, ja lähettämään sen sairaalan nettisivujen kautta lääkärin tarkastettavaksi. Ongelma tässä on, että kamera nykyään tarkoittaa kännykkää, ja kännyköiden vakiokamerasovelluksilla on oletusasetuksilla tapana lähettää kuvat johonkin pilvipalveluun. Pilvipalvelun avulla käyttäjä voi esimerkiksi katsella ottamiaan kuvia muilla laitteilla. Tuo kuva sai Googlen hälytyskellot soimaan. Google teki asiasta rikosilmoituksen, lähettäen kuvan ja kuta kuinkin kaiken tiedon mitä Google oli kerännyt päähenkilöstä vuosien mittaan. Virkavalta hylkäsi tapauksen suurinpiirtein saman tien kun he katsoivat kuvaa. Google sen sijaan päätti tuhota päähenkilön Google-tilin ja lopettaa hänen kaikki asiakkuudet. Tarinan päähenkilö oli melko syvästi sitoutunut Googlen ekosysteemiin, käyttäen mm. Gmailia, Google Driveä ja Google Authenticatoria, minkä lisäksi hänellä oli puhelinnumero ja nettiliittymä Googlen kautta. Hän siis menetti kaikki tiedostot (sähköpostit, kuvat, ym.) niiltä osin kuin niistä ei ollut kopioita muissa palveluissa tai laitteissa. 2FA:ta (Google Authenticator) käytetään usein hiukan tärkeämpien käyttäjätilien suojaamiseksi. Ja, koska hän menetti sekä sähköpostiosoitteensa, että puhelinnumeronsa, niin hän menetti mahdollisuudeen pelastaa koko joukon erilaisia käyttäjätilejä. Kaiken tämän sekametelisopan jälkeen Google ei suostunut auttamaan päähenkilöä millään tavalla, vaikka oikeuslaitos ei edes epäillyt hänen tehneen mitään laitonta.
Tuosta tarinasta voinee oppia asian tai kaksi. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia tilanteita tuon uuden lain myötä tulee.