Ylen toimittaja ilmoittautui opiskelijaksi avoimille terveysalan verkkokursseille Kaakkois-Suomen ja Vaasan ammattikorkeakouluihin sekä Karelia-ammattikorkeakouluun.
Toimittaja huijasi tekoälyn avulla ja pääsi kaikista viiden opintopisteen kursseista läpi muutamassa tunnissa.
Testatut kurssit käsittelivät turvallista lääkehoitoa ja tehohoitoa.
Suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on laaja valikoima opintojaksoja, jotka kuka tahansa voi suorittaa ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Osan kursseista voi tehdä etänä oman aikataulun mukaan.
Kurssit voi myöhemmin saada osaksi korkeakoulututkintoa. Haluan selvittää, voiko niistä päästä nopeasti läpi tekoälyä käyttämällä ja oppimatta mitään.
Se, että tekoälyn voimalla pärjää jossain kurssissa ei ole niiden nykymalleilla yllättävää. Itse käytän ChatGPT:n maksullista versiota työssa sisäisen dokkareiden tekemiseen. Joka kerta kun tulee joku uusi tai monimutkainen asia eteen, teen siitä meille wiki-artikkelin yleensä ChatGPT:llä. Edellinen ChatGPT:n malli oli jo käyttökelpoinen, mut tämä nykyinen on ainakin meidän kontekstissa järkyttävän hyvä.
Ne on kuitenkin asioita, joita jo ymmärrän, eli jos en käyttäisi tekoälyä, saisin ne tehtyä, mutta se alkaisi valmistajien dokkareiden kahlaamisella, johon menee helposti paljon aikaa, koska kovin monella IT-puljulla ei ole hyviä dokkareita omista tuotteistaan. Tekoäly kahlaa ne muutamassa sekunnissa ja esittää käsillä olevaan ongelmaan liittyvät ratkaisut.
Periaatteessa kuka tahansa ilman ennakkoymmärrystä aihealueesta saisi samat vastaukset aikaan. Mikä on varmaan se mitä artikkelissa tapahtui. Mutta, ilman todellista ymmärrystä asiasta, virheen mahdollisuus on merkittävä. Joskin tällä viimeisimmällä mallilla virheiden osuus on selvästi laskenut.
Merkittävää on et jos jo opiskeluvaiheessa korvaa oppimisen tekoälyllä, asiat ei ole pään sisällä sellaisella tasolla, joka mahdollistaa niiden ymmärtämisen. Silloin oma osaaminen voi jäädä tekoälyn varaan. Ja nyt on kyse asioiden ymmärtämisestä, ei siitä että helpottaisi jotain mekaanista toimenpidettä kuten tehdään laskimella. Kyse on siitä ettei ymmärrä mitä laskee, eikä pysty päättelemään onko laskutoimitus ongelmaan oikea ja onko tulos relevantti.
Ei kai se sitä ole pitkiin aikoihin ollut, vaan niiden asioiden ymmärtämistä laajemmassa kontekstissa. Ihan päivittäin pitää töissäkin tarkistaa että mites tämä juttu nyt taas meni, mutta koulutus ja kokemus auttaa että sen tiedon oikeasti löytää sekunneissa ja hallitsee asiaa sen verran että osaa sanoa onko se googlella löytynyt tai chatgpt:n suoltama vastaus oikein.
Omissa hommissa ei ole kenenkään henki tai terveys uhattuna, eli sen puoleen ei puhuta mistään kovin kriittisestä vaikka pistäisikin aivot narikkaan ja juttelisi copilotin kanssa päivät pitkät, mutta jos lääkäri vastaanotolla alkaa tekemään samaa niin en välttämättä olisi kovin yhteistyöhaluinen asiakas.
Koulutus ja opitun mittaaminen on vähän eri asioita. Omista opiskeluajoista on "muutama" kesä, mutta ainakin silloin oppimisessa keskityttiin kokonaisuuksien hallintaan ja ymmärrykseen eikä mihinkään 'hauki on kala' ulkoaopetteluun. Chattibotteja ei toki silloin ollut käytettävissä, mutta ainakin osa tenteistä oli rakennettu siten, ettei näyttötöitä olisi pelkästään chatgpt:n varassa saanut edes tehtyä, kun teorian lisäksi piti pystyä näyttämään että osaa hommia myös käytännössä.
Voi toki olla että ammattikoulujen onnettomat oppimistulokset on hiipineet korkeammillekin asteille, mutta jos 20 vuotta sitten pystyttiin rakentamaan tentit niin että kaikki kurssin materiaali sai olla koetilanteessa esillä niin kai se onnistuu tänäänkin.