Lupa- ja valvontavirasto LVV on antanut tänään tiistaina Googlen tytäryhtiölle Tuike Finland Oy:lle kehotuksen, jonka mukaan sen tulee keskeyttää Muhokseen ja Kajaaniin suunniteltujen palvelukeskushankkeiden ympäristöä merkittävästi muuttavat valmistelutoimenpiteet.

LVV:n mukaan toimenpiteet tulee keskeyttää välittömästi ja viimeistään 23. lokakuuta mennessä.

Kehotus on voimassa siihen saakka kunnes hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyt on saatettu loppuun.

Ei alkanu ny vahvasti. Vois olettaa et Googlen kokoisella puljulla olis tarpeeks rahaa palkata joku konsultti selittämään miten puita kaadetaan Suomessa ilman et projekti keskeytyy selittelyn ajaksi. Joku vois ajatella et konsulteille maksetut rahat menee hukaan, mut tässä menee aikaa hukkaan kun ei maksettu.

Lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston osastopäällikkö Tommi Muilu sanoo tiedotteessa, että viraston näkemyksen mukaan Googlen Muhoksen ja Kajaanin hankealueilla on käytössä olevien selvitysten perusteella tehty laajamittaisia valmistelutoimia.

Niitä ovat esimerkiksi puuston poistaminen, pintamaiden kuorinta, työmaateiden ja varastoalueiden rakentaminen, ojien ja rumpujen muutokset sekä hulevesijärjestelyt.

Lupa- ja valvontaviraston mukaan nyt annettu keskeytyskehotus koskee muun muassa edellä mainittuja toimia.

Kehotus ei sen sijaan koske suunnittelua, mittauksia, maaperätutkimuksia tai muita vaikutuksiltaan vähäisiä ja helposti ennallistettavia toimenpiteitä.

Eli jotkut työt voi jatkua, mut maan preppaaminen palvelinhallia varten ei voi tapahtua, joten keskeytys voi olla merkittäväkin. Nyt sit jännityksellä odottamaan jatkaako Tuike tässä projektissa ja jos jatkaa, milloin.

IS:n tietojen mukaan joidenkin yksittäisten kansanedustajien koteihin on jo epäillysti tunkeuduttu. Epäillystä tekijästä on toistaiseksi epäselvyyttä, eikä mitään johtopäätöksiä voi vielä tehdä.

IS:n tiedossa on ainakin kaksi tapausta.

Suojelupoliisi vahvistaa olevansa tietoinen tapahtuneesta. Supon mukaan asiaa tutkii Helsingin poliisilaitos.

MTV osaa kertoa että asiasta tulee tiedotustilaisuus klo 13.30.

Tiedotustilaisuudessa ehkä selviää enemmän. Nyt ei taida vielä olla tiedossa et mitä tää oikeastaan on.

Edit:

MTV:n liven mukaan

Yksittäiset kansanedustajat ovat eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan epäilleet, että heidän asunnoissaan olisi käyty heidän poissaollessaan.

– Asunnoissa ei ole tiettävästi murtojälkiä, eikä mitään ole tiettävästi varastettu tai rikotettu. Asuntoihin on jätetty käynnistä sellaisia merkkejä, joihin edustajat eivät välttämättä ole osanneet kiinnittää välittömästi huomiota, Halla-aho kertoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

– On mahdollista, että nämä merkit on jätetty tarkoituksella asunnon haltijan havaittaviksi.

Tapaukset sijoittuvat Halla-ahon mukaan pitkälle aikavälille. Määrä on Halla-ahon mukaan "huomattava".

Lisäksi Risikko kertoi tiedotustilaisuudessa, että ainakin aluksi tiedossa olevan mukaan kyse oli erityisesti PK-seudulla asuvista kansanedustajista.

Risikon mukaan Helsingin poliisi tekee tutkinnat, KRP tukee. Esitutkinnasta tiedottaa poliisi.

Edit2:

Halla-ahon mukaan ensimmäinen mahdollinen tunkeutuminen tapahtui jo vuosi sitten.

Risikon mukaan Helsingin poliisi otti vastuun koska eduskunta on Helsingissä. Jos jotain paljastuu maakunnissa, siitä pitää ilmoittaa myös Helsingin poliisille.

Toimittajat kyselee onko paljastuneiden tapausten kansanedustajilla jotain yhteistä; puolue, sukupuoli, valiokunta, mutta eivät saaneet tässä vaiheessa vastausta.

E3.

IS:n mukaan "Kansanedustaja kertoo: Vessanpönttö herätti epäilykset"

Tässä lienee nyt käynyt niin että ulkomaan vaikuttajalle oli tullut pakottava kakkahätä kotikäynnin yhteydessä. Huomattuaan kuinka paljon kakkaa oli tullut, se oli huolissaan ettei pönttö vedä. Kun noissa vähemmän kehittyneissä maissa, mistä vaikuttaja tai ainakin sen ideologia on varmaan kotoisin, on huonot vessanpöntötkin. Joten, se varmaan pohti et jos nyt tähän tekee vesivahingon, asunnon asukas varmasti huomaa käynnin tapahtuneen. Eikä vaikuttaja löytänyt hammasharjamukia, jolla kaapia kakkaa lavuaariin.

Mut, meillä Suomessa on hyvät vessanpöntöt, ne vetää mitä vaan.

Asevalmistaja Sako suunnittelee mittavaa laajennusta Riihimäen tehtaalleen. Laajennustyöt alkavat viereisellä tehtaan henkilökunnan pysäköintialueella jo ensi vuonna.

Sekä sotilas- että poliisikäyttöön ja toisaalta myös metsästäjille ja urheiluampujille tarkoitettujen aseiden tuotanto on kasvanut voimakkaasti. Tehtaalla on jo vaikeuksia mahtua nykyisiin tiloihinsa.

Yhtiö tavoittelee muutaman vuoden sisällä yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa. Viime vuonna yhtiö pääsi yli 150 miljoonan euron liikevaihtoon.

Kasvu on ollut huimaa sen jälkeen, kun italialainen Beretta-konserni osti Sakon vuonna 2000. Tuolloin liikevaihto oli vain 20 miljoonaa euroa.

Erityisen vahva tilanne on Pohjois-Amerikassa, joka on Sakon suurin siviilimarkkina. Toimitusjohtaja [Juha] Alhonoja arvioi, että Yhdysvalloissa päästään tänä vuonna uuteen myyntiennätykseen. Presidentti Donald Trumpin tullit eivät ole yhtiön tuotteiden kysynnässä juuri näkyneet.

Sakon kasvuun vaikuttaa myös aiemmin solmittu Suomen ja Ruotsin suuri puitesopimus rynnäkkökivääreistä, joka alkaa näkyä yhtiön liiketuloksessa.

Toi liikevaihdon kasvu sen jälkeen kun Beretta osti Sakon on ollu aikamoista. Sinänsä kiinnostais et oliks kasvu Beretan aikaansaamaa, vai huomasko Beretta et Sako oli jo nousussa ja ymmärsi ostaa Sakon ajoissa.

Sit Sako alkaa vielä valmistamaan kivääreitä Suomelle ja Ruotsille, vois olettaa et noissa sotilastuotteissa ei ole kovin paljoa katetta, mut liikevaihtoon se varmasti vaikuttaa.

Se et Yhdysvaltojen tullit ei vaikuta myynttin siellä johtuu varmaan siitä et Sakon kiväärit siellä on mielletty laadukaammiksi tai halutuimmiksi kuin paikallinen, ehkä jo ulkoistettu, tuotanto.

Helsingin Sanomien digitaalisista evästeistä kieltäytyminen muuttuu maksulliseksi.

Evästeistä kokonaan kieltäytyminen maksaa lehden mukaan noin viisi euroa kuukaudessa. Uuteen malliin siirrytään lokakuussa. Kuukausimaksu poistaa digitaalisen mainonnan lukijan näkyvistä lähes kokonaan näköislehtiä lukuun ottamatta.

Lehti kertoo, että lukijoista noin 90 prosenttia hyväksyy digitaaliset evästeet. Evästeet sallivat mainosten kohdentamisen ja analytiikan keräämisen.

Olen 10%, kiellän aina evästeet. Iltalehti teki tämän saman muutoksen jokin aika sitten, aika nopsaan oppi ettei linkkejä Iltalehteen kannata klikkailla.

Nyt luen uutiset lähinnä Yleltä ja HS:stä. Niiden välillä on mielenkiintoinen ero, HS:n versio samasta uutisesta on usein jonkin verran pöljempi. Ei sellasesta kannata maksaa.

SDP on pysytellyt nyt kaksi vuotta yhtäjaksoisesti suosituimman puolueen paikalla Ylen teettämissä puoluekannatusmittauksissa. Johtoaseman säilyttäminen ei ole vaatinut ihmetekoja.

Synkät työttömyysluvut ja liki olematon talouskasvu ovat tarjonneet helpot eväät Petteri Orpon (kok) varsin epäsuositun hallituksen kritisoimiseen.

Nyt asetelma on kuitenkin muuttumassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous on kääntynyt suhteellisen nopeaan kasvuun. Tarkistettujen lukujen mukaan kasvu on alkanut jo vuonna 2024.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous on ositain kääntynyt kasvuun; teollisuuden uudet tilaukset on kasvanu lähes koko hallituskauden ajan, kuten myös kansantalouden tuotanto, koko talaouden palkkasumma, vaihtotase ja BKT.

Teollisuuden tuotanto on kasvanu vasta ihan viimeaikoina.

Sit on noita huonajakin lukuja; julkisyhteisöjen velka on kasvanu, työllisyysaste on laskenu, työttömyysaste on noussu, rakennushankkeet sahaa alamaissa (vaikka lupien määrä on kasvanu) ja kotitalouksien käytettävissä oleva nettotulo on tullu pari vuotta alaspäin.

Eli, riippuu aika paljon mitä lukua kattoo, joku BKT:n kasvu on varmaan äänestäjän kannalta aika yhdentekevä numero, jos samaan aikaan on työttömänä. Samoin teollisuuden lisääntynyt tuotanto, jos sitä tekemään ei enää kaivata samaa määrää ihmisiä.

SDP:n puheenjohtaja Lindtman ei poliittisessa katsauksessaan antanut talouskasvusta tunnustusta hallitukselle, vaan ”vahvalle kansainväliselle suhdanteelle”. Ylen haastattelussa hän sanoi, että hallituksen panos kasvuun on ollut ”miinusmerkkinen”.

En tiiä miks Ylen toimittaja laitto kv-suhdanneheiton lainausmerkkeihin. Jos meillä olis puolue joka pystyis pitämään Suomen talouden ja työllisyyden vahvana vaikka kv-suhdanne olis huono, ei millään muulla puolueella olis realistisesti asiaa hallitukseen. Mut, Suomi on hyvin riippuvainen kv-suhdanteista, ne määrää ensisijaisesti millaiseen talouteen meillä on mahdollisuus, hallitus voi toki sit haitata sitä eri tavoin.

En löydä sitä Ylen haastattelua, missä Lindtman esitti että hallituksen panos olisi miinusmerkkinen, joten en tiedä mistä se puhuu. Laajemmin SDP ihmettelee miksi parantuneet luvut ei näy työllisyydessä. Mikä on ihan hyvä kysymys. Mut sen vastaus voi olla parantunut tuottavuus, eli samalla tai vähemmällä määrällä ihmisiä saadaan aikaan enemmän. En tiiä onko SDP:llä siihen muuta ratkaisua, ku työllistäminen verovaroin. Se kuitenkin kaipais oikean ratkaisun ihan globaalistikin.

Hallituksen arvostelu kuuluu oppositiojohtajan poliittiseen puheeseen. Mutta nyt Lindtman käytti yksittäisen hallituspuolueen tekemisten ruotimiseen enemmän aikaa kuin oman vaihtoehtonsa esittämiseen.

Toivottavasti tää muuttuu, ku vaikka mitä mieltä olis asioista, sellasen puolueen valtaanpääsy, jonka pääagenda on vastustajien mollaaminen, ei varmasti tuota mitään hyvää. Oma arvaus on et Suomella on niin vähän liikkumatilaa et hyviä realistisia ratkaisuja ei enää ole, joten valtaan pääsee ne joita äänestyskopissa muistetaan vihata vähiten.

Hesarin otsikosta huolimatta artikkeli kertoo vein biopolttoaineiden ympäristöbonuksista.

Helsingin seudun liikenne eli HSL käytti vuosina 2011–2025 ympäristöbonuksiin yhteensä 14,72 miljoonaa euroa ennen järjestelmän lakkauttamista vuoden 2026 alussa.

Tarkoituksena oli vähentää bussiliikenteen päästöjä.

Viidentoista vuoden jälkeen HSL päätyi toisenlaiseen arvioon. Bonusrahat ohjautuivat [HSL:n yksikön päällikkö Ville] Uusi-Rauvan mukaan lähes kokonaan biopolttoaineeseen. Biopolttoaine pienensi HSL:n omia päästölukuja, mutta ei vähentänyt Suomen hiilidioksidipäästöjä.

HSL:n biopolttoaineen käyttö ei lisännyt uusiutuvan polttoaineen kokonaismäärää Suomessa.

Tämä johtuu siitä, että jakeluvelvoitetta koskeva laki velvoittaa polttoaineiden jakelijat toimittamaan vuosittain tietyn vähimmäisosuuden uusiutuvaa polttoainetta.

Kun HSL-liikenteen bussiyhtiö osti bonuksen avulla puhdasta biopolttoainetta, määrä laskettiin osaksi jakelijan velvoitetta. Jakelija saattoi silloin käyttää vastaavasti vähemmän uusiutuvaa polttoainetta muualla esimerkiksi tavalliseen dieseliin sekoitettuna.

HSL:n tulkinnassa uusiutuvan polttoaineen kokonaismäärä Suomessa ei siis kasvanut, vaan sen käyttökohde vaihtui.

Uusi-Rauva toteaa, että bonusrahat kanavoituivat biopolttoaineeseen, koska sillä sai järjestelmän laskentakaavassa suurimman päästövähennyksen euroa kohden.

Esimerkiksi sähköbussi pärjäsi laskentamallissa biopolttoainetta heikommin, mutta sen hyöty olisi ollut todellinen.

Miljoona euroa vuodessa bonuksiin, joiden vaikutus oli plus-miinus nolla. Ne muutti järjestelmää vasta kun HSL:lle tuli uutta henkilöstöä ja ne pohti et mitäs tää ny on. 15 miljoonalla olis voinu tukea monen sähköbussin ostamista, jolla olis ollu oikea vaikutus ajelun päästöihin.

HSL pohti näitä asioita vuoden 2010 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuudet (pdf) pamfletissaan. Melkoisen hauskalla tavalle ne kirjoitti sinne sivulle 59:

Vähäpäästöisen sähkön hankinnalla ei ole välttämättä minkäänlaista positiivista ilmastovaikutusta. Positiivisia vaikutuksia syntyy ainoastaan, jos vähäpäästöisen sähkön hankinta aiheuttaa sen, että uutta lisätuotantokapasiteettia rakennetaan tai vähäpäästöisen sähkön tuotantoa nostetaan muilla keinoilla.

Jonka mekanismi on sama kuin nyt paljastanut ongelma biopolttoaineiden kanssa, mut jotenkin ne sai kirjattua sen vain sähkön ongelmaksi, eikä ymmärtänyt että ihan sama on biopolttoaineillakin.

Biopolttoaineista ne kirjoitti sivulle 60:

Varmistamalla, että bussikalusto liikennöi biopolttoaineilla, voidaan vaikuttaa suoraan liikennesuoritteen ilmastovaikutuksiin. Myös biopolttoaineiden tuotannolla on ilmastovaikutuksia. Osa syntyy maanviljelyksen tai raakaaineen keräämisen päästöistä, osa polttoaineen tuotannosta ja loput polttoaineen jakelusta tai toimittamisesta käyttäjälle.

Sanaa jakeluvelvoite ei näytä lapustä löytyvän.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) aloittaa selvityksen Garden Helsingin hankeyhtiön ilmoitusvelvollisuudesta. Hankeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ei ollut ilmoittanut lobbauksestaan avoimuusrekisteriin.

Kuun alussa kerrottiin että VTV pohtii, jos asiaa pitää alkaa selvittämään. Nyt on sit sellainen tarve löytynyt.

Hallitus päätti viime vuoden puoliväliriihessä myöntää 35 miljoonaa euroa investointitukea Helsinkiin kaavaillulle Helsingin Garden-hankkeelle. Pääministeri Petteri Orpon mukaan kokoomus toi asian riihineuvotteluihin osana talous- ja työllisyystoimia.

Käytännössä VTV:n selvityksen tekeminen tarkoittaisi virallisen valvontaprosessin aloittamista.

Oppositiopuolueista on tullut vaatimuksia asian selvittämisestä eduskunnassa, mutta ne on kesälomalla, joten vaikka ne sais aikaan luottamusäänestyksen, siihen tuskin osallistuu kovin moni. Vasta, jos hallituspuolueista löytyy tyytymättömyyttä, siitä voi tulla jotain. VTV taas valvoo omalla mandaatillaan, eikä niitä näytä kesäloma haittaavan.

Tarkalleen VTV:

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on päättänyt ryhtyä selvittämään Projekti GH Oy:n ilmoitusvelvollisuutta. Asian selvittäminen on osa VTV:n lakisääteistä tehtävää avoimuusrekisterin valvontaviranomaisena. Valvonnan aikana virasto hankkii ja arvioi asiaan liittyvät tiedot ennen mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Eli mahdollinen puute olisi Projekti GH Oy:n puolella, joka varmaan henkilöityy sit Vapaavuoreen.

Varovaisella tavalla hyviä uutisia.

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,8 % vuonna 2025, kertovat Tilastokeskuksen tarkentuneet ennakkotiedot. Aiempi kasvuarvio oli 0,2 %.

Kasvua vauhditti erityisesti viennin hyvä vire. Kasvu jatkui myös kuluvan vuoden  ensimmäisellä neljänneksellä.

”Vahvaa kehitystä on nähty nyt useammalla toimialalla. Ulkomaankaupan kohentuminen näkyy myös vaihtotaseessa, joka oli pitkästä aikaa ylijäämäinen vuonna 2025”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto kertoo.

Viennin kasvun vaikutus heijastuu myös työllisyyteen. Työllisyys kasvoi vientiään kasvattaneilla teollisuuden toimialoilla, vaikka työllisten määrä koko talouden tasolla väheni vuonna 2025.

Se, että meillä on yhä vietävää, tai ainakin enemmän vietävää kuin tuotavaa, on hyvä merkki. Jos tilanne saadaan jatkumaan, meillä on enemmän pelivaraa. Joskin,

Julkisissa investoinneissa on ollut selvää kasvua, jonka taustalla ovat erityisesti puolustusteollisuuden investoinnit. Niiden vaikutus näkyi erityisesti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.

”Valtaosa puolustusinvestointien kasvusta tulee tuonnista. Tuontiin perustuvat investoinnit eivät suoraan nosta bruttokansantuotetta, mutta koska myös näihin kohdistetaan tuotevero, niillä on myös bruttokansantuotetta nostava vaikutus. Bruttokansantuote lasketaan arvonlisäyksen ja tuoteverojen summana”, Kuusisto sanoo.

Ongelma on että ilman sotaa puolustushankintojen arvo on lähinnä niiden aiheuttamassa työllisyydessä ja tuotteiden viennissä. Vaikka sieltäkin on tullut hyviä uutisia, mitä omavaraisempia ollaan, sitä parempi, ihan jo taloudenkin kannalta. Mut, on tietysti ihan selvää et puolustustarvikkeissa on tuotteita, joita voi pienen maan voi olla hankala tuottaa itse. Ja EU-yhteistyölläkin on omat haasteensa.

Tähän liittyvässä tilastosivussa kerrotaan että kotitalouksien säästämisaste kasvoi ja velkaantumisaste laski. Mitkä on sekä hyviä että huonoja asioita. Kuluttamisen pienentyminen vaikuttaa työllisyyteen, mutta samalla kriisinsietokyky paranee, kun on enemmän resursseja käytettävissä.

Ylen toimittaja ilmoittautui opiskelijaksi avoimille terveysalan verkkokursseille Kaakkois-Suomen ja Vaasan ammattikorkeakouluihin sekä Karelia-ammattikorkeakouluun.

Toimittaja huijasi tekoälyn avulla ja pääsi kaikista viiden opintopisteen kursseista läpi muutamassa tunnissa.

Testatut kurssit käsittelivät turvallista lääkehoitoa ja tehohoitoa.

Suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on laaja valikoima opintojaksoja, jotka kuka tahansa voi suorittaa ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Osan kursseista voi tehdä etänä oman aikataulun mukaan.

Kurssit voi myöhemmin saada osaksi korkeakoulututkintoa. Haluan selvittää, voiko niistä päästä nopeasti läpi tekoälyä käyttämällä ja oppimatta mitään.

Se, että tekoälyn voimalla pärjää jossain kurssissa ei ole niiden nykymalleilla yllättävää. Itse käytän ChatGPT:n maksullista versiota työssa sisäisen dokkareiden tekemiseen. Joka kerta kun tulee joku uusi tai monimutkainen asia eteen, teen siitä meille wiki-artikkelin yleensä ChatGPT:llä. Edellinen ChatGPT:n malli oli jo käyttökelpoinen, mut tämä nykyinen on ainakin meidän kontekstissa järkyttävän hyvä.

Ne on kuitenkin asioita, joita jo ymmärrän, eli jos en käyttäisi tekoälyä, saisin ne tehtyä, mutta se alkaisi valmistajien dokkareiden kahlaamisella, johon menee helposti paljon aikaa, koska kovin monella IT-puljulla ei ole hyviä dokkareita omista tuotteistaan. Tekoäly kahlaa ne muutamassa sekunnissa ja esittää käsillä olevaan ongelmaan liittyvät ratkaisut.

Periaatteessa kuka tahansa ilman ennakkoymmärrystä aihealueesta saisi samat vastaukset aikaan. Mikä on varmaan se mitä artikkelissa tapahtui. Mutta, ilman todellista ymmärrystä asiasta, virheen mahdollisuus on merkittävä. Joskin tällä viimeisimmällä mallilla virheiden osuus on selvästi laskenut.

Merkittävää on et jos jo opiskeluvaiheessa korvaa oppimisen tekoälyllä, asiat ei ole pään sisällä sellaisella tasolla, joka mahdollistaa niiden ymmärtämisen. Silloin oma osaaminen voi jäädä tekoälyn varaan. Ja nyt on kyse asioiden ymmärtämisestä, ei siitä että helpottaisi jotain mekaanista toimenpidettä kuten tehdään laskimella. Kyse on siitä ettei ymmärrä mitä laskee, eikä pysty päättelemään onko laskutoimitus ongelmaan oikea ja onko tulos relevantti.

Suomalaisen teknologiayhtiö Iceyen tutkasatelliitti kiertää maapalloa noin 500 kilometrin korkeudessa. Toukokuussa lähes samalle kiertoradalle siirtyi viisi venäläistä satelliittia.

Ratamuutoksista kertoi ensimmäiseksi julkisuuteen avaruustiedusteluun erikoistuneen yhdysvaltalaisen Integrity ISR -yhtiön analyytikko Greg Gillinger. Hänen mukaansa venäläisten liikehdintä on ”alarming”, eli hälyttävää.

Tilanne ei ole huolestuttava, toteavat avaruustilannekeskuksen tutkimusyksikön päällikkö, professori Ari-Matti Harri sekä Maanpuolustuskorkeakoulun avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä.

– En mitenkään ylidramatisoisi asiaa. Tulkitsen niin, että siinä ensisijaisesti harjoitellaan usean satelliitin ratamanööverejä. Kuinka tarkasti päästään jollekin tietylle kiertoradalle ja jonkin halutun kohteen lähelle, Harri sanoo.

– Minun on vaikea ymmärtää, mitä hyötyä siitä on verrattuna siihen, että sinne olisi siirretty vain yksi satelliitti. Nyt ne kaikki ovat kuluttaneet polttoainettaan, hän [Liekkilä] sanoo.

Iceyen satelliittien määrä on vähän epäselvä, ne itte sanoo 70, mut N2YO sanoo että niistä 17:n kiertorata on vuosien saatossa heikentynyt. Eli mahdollisesti 53 käyttökelpoista satelliittia. Ne ampuu joitain uusia satelliitteja vuosittain avaruuteen, joten määrät varmaan muuttuu.

ESA:n eoPortalissa on pidempi selostus ICEYE:stä ja myös esimerkkikuvia. ICEYE:llä on omia esimerkkikuvia.

Artikkelissa on enemmänkin pohdiskelua siitä mitä Venäjä mahdollisesti yrittää saada aikaan, ehdotuksena oli demonstraatio ja harjoitus. Vois olettaa et päämäärä on niille tärkeää, koska ne kuluttaa satellittiensa polttoainetta sen saavuttamiseen. Tosta voi katsoa missä satelliitti nyt on.

Jos olet sisätiloissa, pysy sisätiloissa, poissa ikkunoiden ja ovien läheisyydestä. sisätiloissa on hyvä oleskella rakennuksen keskiosissa huoneessa, jossa on vahvat seinät.

Jos olet kulkuneuvossa, poistu kulkuneuvosta ja hakeudu sisätiloihin. kulkuvälineen kuljettaja vastaa siitä, ettei pysäköity kulkuvälinehaittaa hälytysajoneuvoja.

Jos et pääse sisätiloihin, etsi mahdollisimman suojainen paikka, jossa olet seinien tai muiden esteiden suojaama. jos olet maastossa ja havaitset droonin, suojaudu mahdollisuuksien mukaan maanpinnan alapuolelle, esimerkiksi ojaan tai kuoppaan.

SInänsä ok, jos räjähde-drone on lähellä, sen ja itsensä väliin on hyvä laittaa jotain. Mut, ongelma on et kun vaaratiedote annetaan niin suurelle alueelle, viimeksi koko Uusimaalle merialueet mukaanlukien, sen pinta-ala on ihan hervoton verrattuna dronen aiheuttamaan vaaraan. Poliisi ohjeistaa pysymään 150m päässä maassa olevasta dronesta, joten yksittäisen dronen vaara-alueen koko on vähän alle 1km². Uusimaa on merialueiden kanssa yli 16000km². Noin puolet vaara-alueesta oli merta, siellä on yleensä vähän ihmisiä. Toinen puoli on maata, mut iso osa siitäkin on metsää ja peltoa ihmisien sijaan.

Joten, en oikein ymmärrä miksi dronen aiheuttamaan vaarailmoitukseen pitäisi reagoida noiden ohjeiden mukaan. Todennäköisyys että drone on ihmisten lähellä on pieni. Jos droneja tulee enemmän, noi laajat toistuvat vaarailmoitukset alkaa varmasti kyllästyttämään ennen pitkää.

Voi tietenkin olla että dronen sijainnin ja suunnan selvittäminen on hankalaa, ja ne voi muuttua, mut jos ne ei ole tiedossa, vaaratiedotteen pitäisi olla enemään tiedote mahdollisesta vaarasta; vältä turhaa matkustamista, kuuntele radiota, tms. Ja jos drone tulee sen jälkeen kohti asuttua aluetta, sit voi antaa radiossa vakavamman ilmoituksen, pienemmälle alueelle, joihin noi ohjeet sopis paremmin. Se tietenkin vaatis et me pystyttäis seuraamaan niitä reaaliajassa viimeistään kun ne alkaa olla lähellä.

En tiedä miksi Helatorstai on, enkä jaksa kysyä ChatGPT:ltä. Mutta tiedän etten tiennyt että on Helatorstai kun lähdin töihin. Vasta kun huomasin et ei oikein ollut muita paikalla ja tiketit ei ollu edenny, paljastui että eihän ne muut ole töissä tänään. Muutama asiakas on varmaan hyvin tyytyväinen kun niiden asiat edistyy arkipyhästä huolimatta, kun ehdin jo pari tikettiä ratkaisemaan.

Joten, mites muitten Kokotorstai?